Kääk! Se on ärsyttävä ikäväntunne mikä hiipii samantien kun ollaan kullan kanssa sanottu heipat, ei kiva. Tai vaikka ei samantein, mutta pian kuitenkin. Ei pysty välttämään. Samanlaisia kokemuksia? Mikäs siihen sit oikein auttais, jos ei oikeen puhelimitsekaan pysty pitämään aina yhteyttä. Ikävä vinkkejä keneltäkään? :)
J.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti